Minähän en mitään taloa rakenna

Näin rakas mieheni ilmoitti jo vuosikausia sitten. Minä taas olin aina ajatellut, että tietysti haluan rakentaa talon, itse. Ollaan molemmat työskennelty raksalla joten molemmilla on selkeä käsitys siitä, mitä se on ja mitä se vaatii. No, rakentamaan ei tietysti voi ryhtyä, ellei molemmat sitä halua. Toivottiin, että löydettäisiin sopiva talo kun palaisin töihin syksyllä 2017. Tuona keväänä aloitettiin seuraamaan tarjontaa markkinoilla ja toisaalta yritin kaupitella isäni omistamaa tonttia keskustan läheisyydessä, josko rakennettaisiin. Riku oli kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ei varmasti rakenneta. Ja ei ainakaan kyseiselle, pienehkölle tontille asuinalueelle. Riku ei ihan nähnyt toivomaansa hirvikoiran häkkiä esikaupunkialue miljöössä. Kumma! Kesällä sain koulupaikan ja töihin paluuni lykkääntyi. Lykättiin myös talo haavetta ja unohdettiin silloinen kodin pintaremonttisuunnitelma. Rakennettiin tuona kesänä katettu terassi ja silloin kyllä mietin, että juu. Ei rakenneta enää ikinä yhtään mitään. Jäätiin seurailemaan kuitenkin toivomiemme alueiden talotarjontaa.

Kun etsii valmista taloa, täytyy miettiä aika tarkasti mistä on valmis luopumaan ja mistä ei. Haluttiin talo rauhalliselta paikalta, mutta kuitenkin suhteellisen läheltä keskustaa. Mun toivomuslistalla oli yhtenäinen keittiö-olohuonetila, Rikun taas suurehko autotalli. Ehdoton olin siitä, että kunnollinen kodinhoitohuone on oltava tai se on pystyttävä järjestämään. Syksyllä 2018 löydettiin ensimmäinen aika hyvä, mutta ei lopulta menty edes katsomaan sitä. Syksyn aikana tilasin ensimmäisen talokirjan ja sanoin Rikulle, että näitä on nyt alettava katsomaan, sillä ei näytä valmiina löytyvän. Löydettiinkin kiva malli Hartmannin (joka muuten juuri vuoden alussa lopetti) talokirjasta. Se oli 1,5 kerroksinen, makuuhuoneita oli kolme ja yläkerrassa kaksi. Ehdotin, että jättäisimme yläkerran toistaiseksi rakentamatta. Juuri täydellisen kokoinen meidän perheelle, eikä olisi liian suuri vaikka päätettäisiin että yksi lapsi riittää. Sitten tulikin myyntiin hyvin toiveidemme mukainen talo. Olin niin  innoissani, mutta kun kävimme katsomassa sitä, ei se ollutkaan hyvä. Paikka oli kyllä mieletön. Lisäsimme etsintää laittamalla oman ostoilmoituksen talosta. Se poiki yhden vierailun ihastuttavassa kodissa toivomallamme alueella. Tontti oli kaunis, mutta ei tarjonnut tarpeeksi Rikun toivomaa yksityisyyttä. Siitä talosta sanoin, että ”noh jos ei kerran ikinä rakenneta niin tämä voidaan ostaa”. Mutta todettiin kuitenkin yhdessä valmiin ostamisen järjettömyys alueella millä haluamme asua. Talot ovat korkeissa hinnoissa, mutta niissä riittää laitettavaa. Kun niitä remontoi, aletaan puhua samoista summista kuin olisi sitten rakentanutkin. Ja uusi on kuitenkin uusi, ja kaiken saa alunperinkin sellaiseksi kuin toivoo. 

Niinpä se kääntyi Rikunkin mieli rakentamiseen ja tilattiin lisää talokirjoja. Tosin päätettiin kuitenkin jatkaa myös valmiin talon etsimistä. Kuitenkin niin, että 2019 asialle jokin päätös syntyy. Päätettiin, että ehdottomasti halutaan myidä nyt omistusasunto pois, ettei sen myynnistä myöhemmin tarvitse huolehtia. Asuttaisiin väliaika sitten vaikka vuokralla. Tontin etsintä, se ei ollut yhtään sen helpompaa. Mutta siitä lisää myöhemmin.