Raksaviikko 18 7.-13.10.

Maanantaina R veti ulkovalojen johdot illalla ja me Mn kanssa siivoiltiin. Vierailtiin Mn suosikkikohteessa, K-raudassa. M on aina ihan innoissaan menossa sinne, tosin edelleen ostaisi sieltä styroxia. Me ei sattuneesta syystä Rn kanssa ihan yhtä innoissaan olla, ei se "styrostaminen" nyt niin hauskaa ollut.  Timpurin alkuviikko kului sisäänkäyntiä nikkaroidessa ja vähän milloin missäkin. 

Keskiviikkona saapui khhn:n sisäänkäynnin katoksen oikea tolppa. Meille aiemmin toimitetussa tolpassa luki sivussa kyllä oikea mitta, mutta tolppa oli väärän mittainen. Reklamoitiin tolpasta perjantaina alkuillasta ja uusi tolppa saapui keskiviikkona. Hyvin hoidettiin taas homma, ei tarvinnut montaa arkipäivää odotella. Virheitä kun kuitenkin sattuu kaikille, mutta pääasia on miten ne hoitaa. Eli pisteet honkarakenteelle. 

Torstaina levytettiin herra timpurin kanssa talliin varasto/tekninentila valmiiksi. Ok, timpuri levytti ja mä siivoilin ja kattelin. Kopperon valmistuttua timpuri katosi pihatöihin ja mä jäin maalailemaan varastoa. Tuli kyllä ihan törkeän näköinen kun en ollut muistanut ottaa jatkovartta mukaan ja jouduin maalaamaan seinän kahdessa osassa. R toi mulle pikkuhupulaisen töistä tullessaan ja ylitin itseni antamalla Mn kokeilla maalailla ilman suojavaatetusta. Onneksi sotkua ei tullut ja poika oli onnellinen päästessään maalailemaan. Pitääkin muistaa pitää jotain römppähaalaria raksalla, minkä tuhostaminen ei niin haittaa. R veti voimavirran talliin ja lämmitin hyräytettiin ensimmäistä kertaa päälle, että maali kuivuisi. Sinne jäi kopperoinen odottelemaan viikonloppuna saapuvaa putkaria. 

Viikonloppuna putkari asenteli maalämpöpumppua paikoilleen ja hääräili sen kanssa kaikenlaista. Kaikenmaailman osia oli niin paljon että en kyllä edes yrittänyt ymmärtää, varsinkin kun homma näytti hoituvan. Me keskityttiin Rn kanssa siivoilemaan. Jätesäkkejä täyttyi useampi, mutta silti tuntui että pihalla on edelleen täys kaaos. Luovutinkin sunnuntaina ja aloin maalailemaan kauniin aurinkoisen sään kunniaksi tallinseinää. R käsitteli silläaikaa homeenestoaineella paneeliosat, joita ei viimeksi ollut vielä asennettu. 

Teki tosi hyvää saada välillä jotain kunnolla näkyvää valmiiksi ja ennenkaikkea olin odottanut että vihdoin nään miltä meidän valitsema sävy näyttää livenä. Talon väri aiheutti meille (tai mulle) tuskaa, sillä vaikka meille oli alusta asti selkeää, että halutaan harmaa, niin ei se oikena harmaan löytyminen ollutkaan ihan yksinkertaista. Mallailtiin värikarttoja tontilla keväällä ja löydettiin kyllä "ihan kivoja". Mikään ei kuitenkaan ollut semmonen sydäntä sykähdyttävä, vaan aina väri taittoi liikaa punaiseen, ruskeaan tai siniseen. Vaikka lähes kaikki muut materiaalit oli keväällä valittuna, jäi talon tarkka väri päättämättä. Kesäkuun lopussa selaillessani instagramia, tuli vastaan @talotienvieressä:n postaus maalauspuuhista. Silloin sydän läikähti; väri oli just täydellinen. Juuri sitä mitä halusin. R oli myös samaa mieltä siitä, että väri on hyvä, vaikkakin hän oli miettinyt hieman tummempaa. Väri on siis Virtasen maalitehtaan omasta värikartastota sävy kahiluoto. @Talotienvieressä käytti Virtasen maalitehtaan neljän öljyn maalia omassa projektissaan. Me oltiin päädytty jo aiemmin Virtasen maalitehtaan kolmen öljyn kuullotteeseen, joka jättää aavistuksen puun syitä näkyviin. Olipa siis tosi kätevää että se the sävy löytyi heidän omasta kartasta. Virtasen maalitehtaalta voi muuten netistä tilata minipurkin ilmaiseksi ainakin tota neljän öljyn maalia, jolla voi testailla onko se omaa silmää miellyttävä sävy todellisuudessa yhtä jeppis. 

Raksailun jälkeen tultiin Mn kanssa kahdestaan kotiin. R lähti iltavuoroon ja alakerran väki lomalle joten meillä on täällä ihan hassun hiljaista. M viettää hoidosta syyslomaa ja kai sitä sitten joutuu itsekin ainakin jonkin verran höllätä kun kouluakaan ei ole kuin yhtenä päivänä. Raksailun jälkeen ei toi kokkailu tahdo inspata, joten tänäänkin heitin pakkasesta einekset uuniin. Mutta voi miten odotan että pääsen hauduttelemaan lihapataa mun uuteen, isoon keittiöön. Tai köhköh, meidän, mutta tutuille aika selkiö kuitenkin, että mun.

Ensiviikolla olis tarkoitus päästä talon alakaton kimppuun ja jos vaikka vihdoin päästäis eroon talon sisällä viihtyvistä tirpusista. Lueskelin instagrammista aamulla, että joku oli hyötynyt varpushaukan äänen soittamisesta puhelimesta. Mekin kokeiltiin, mutta ei kyllä toiminut. Harmi! Kai se on joku haavi kaivettava esiin, ellei tirpat pian löydä ulos. 

Palaillaan!