Raksaviikko 19-26 14.10-.1.12.2019

Ihanaa alkanutta joulukuuta. Niin ihanaa, että joulu on oikeasti ihan lähellä. Viime ajat on vierähtänyt harkan, koulutehtävien, töiden ja raksailun parissa niin intensiivisesti, että ei valitettavasti oo ollut blogille aikaa, tai edes installe. Mutta siis täällä ollaan ja projekti etenee. Kiitos viesteistä ja huhuiluista että missä oikein luurataan. 

Timpuri oli lokakuun loppupuolella vielä suureksi osaksi tallissa, joka tuli levytetyksi. Sitten hän sai nauttia olostaan raikkaassa ulkoilmassa. Ulkopuolelta valmistui viimeiset paneloinnit sekä takapihan räystäät. Tallin ikkunat ja ovet löysivät paikalleen, vaikkakin nosto-ovi kaipaa edelleen hieman hienosäätöä. R sai talliin sähköt kytkettyä ja valaisimet, pistorasiat ja kytkimet asennettua. Mä aloitin tallin maalailun ja tasoittelun, mutta sittemmin se on jäänyt kiireellisempien töiden alle. R sai hirsiseiniin tulevat rasiat porailtua, ja kaikki osuivat paikalleen. Vähän oli kyllä jännittävää puuhaa! 

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna lauantai aamuna saavuttiin raksalle jännittynein tunnelmin. Koko perjantai-lauantai yön 25.26. oli ollut ihan kamala myrsky ja mietin yöllä oikeasti, lähteekö katto irti kun tuuli niin voimakkaasti. Tontilla oli kyllä jonkin verran roskia lennellyt, mutta mitään vakavampaa ei aluksi näyttänyt tapahtuneen. Sitten huomattiin, että meidän ikkuna, jota ei ollut vielä laitettu paikalleen, oli kaatunut. Kyseessä oli keittiön ikkuna, johon täytyi tilata uudet karmit alkuperäisten ollessa yhtenäiset, kun ikkunaan olikin myöhemmin lisätty karapuu kuviin. Onneksi pystyttiin hyödyntämään edellinen ikkuna muuten, karmit vain täytyi vaihtaa. Jotenkin ikkuna oli kai päässyt tuentojen ansiosta kaatumaan niin hitaasti, että se ei mennyt rikki. 

M on kyllä niin helluinen pieni apuri. Se on niin tärkeänä useimiten auttamassa kaikessa, ja monesti avusta on oikeasti hyötyäkin, niinkuin vaikka imuroinnissa. Suurimmaksi osaksi M viihtyy raksalla hyvin ja jaksaa olla pitkiä aikoja. Toisaalta onneksi saa myös olla usein mummolassa touhuilemassa isovanhempien kanssa meidän ollessa raksailemassa, siitä on kyllä suuri apu, sillä kyllähän tuo pieni apuri vähän välillä tielläkin on, tai sitten pitää saada jotain tehtyä niin, ettei vahtimiselle olisi aikaa. 

Marraskuulta ei juurikaan kuvia ole, oon käynyt raksalla välillä vähän nenänpäätä näyttämässä, mutta tosi vähän oon ehtinyt tehdä. R sen sijaan on painanut senkin edestä, ja Rn isä on myös ollut korvaamaton apu. Hän on mm. selvittänyt pihalta tuon järkyttävän kaaoksen, ja nyt pihassa voi kääntyä ilman että tarvitsee ressata, missä on naulainen lankunpätkä. 

Timpuri on tehnyt katon koolauksia. Erkkerin osuus villoitettiin ekovillalla käsin ja sen jälkeen koolattiin laudoilla. Työvaihe vaati hieman enenmmän aikaa ja hermoja, ekovilla oli hankalahkoa työstää. R puhdisti lattian ja seinän välisen raon tiivistystä varten. Ensin R kokeili laittaa rakoon pelkkää uretaania, mutta totesi, että se ei tule tarpeeksi tiiviiksi, vaan uretaani antaan periksi ja tiivistenauha pääsee irti seinästä. R päätyi leikkaamaan väliin tasaisin välein finfoamin palasia, jotka tukivat nauhaa pysymään tiiviisti seinässä. Sitten seuraavaksi laitettiin uretaani. Hyvin pysyi. Mun hommana olikin sitten leikata ylimääräiset uretaanit ja tiivistenauhat pois, puhdistaa ja laittaa sitten ilmansulkuteippi päälle. 

Katon koolauksien jälkeen on ramppailtu välikatossa fiksailemassa lisää tuentoja ja tiivisteitä, tiivistelty putkia  ja putkari on asennellut jos jonkinlaista tötteröä. Väliseinät alkoivat nousta pystyyn ja valmistuikin kuun loppuun mennessä kylppärin kiviseiniä myöten. Seinät on toispuoleisesti levytetty ja R työstääkin nyt sähköjä kovaa vauhtia. Kiviseinät ovat tosin vasta muurattuna, seuraavaksi ne tasoitetaan. M on hyvä apuri sähköjenkin vedossa ja huikkaakin aina isällensä, kun johto näkyy putkesta. Tälläviikolla laitettiin katon puhallusvilla. Siinä meinasikin muuten käydä huonosti, sillä työmies oli kompastunut ja meinannut pudota "välikaton" (joka on siis koolaus&ilmansulkupaperi) lävitse. Onneksi ei kuitenkaan käynyt pahemmin ja kattokin saatiin korjailtua teippauksilla. 

Myös minä oon päässyt oman alani töihin, ja oon aloittanut tasoittamaan väliseiniä. Valitsin työmenetelmäksi lasikuitunauhan ja vähän kyllä jännittää, onko se pitkällä aikavälillä hyvä valinta. En ole aikaisempiin kohteisiin sitä käyttänyt, oman isän hallia lukuunottamatta. Aika näyttää. 

Viimeisen parin viikon aikana meille on ilmestynyt takka, jonka takkamuurari on muuraillut. Muuraus on nyt valmis ja takka saa seuraavaksi laattaverhouksen ylleen. Takasta tuli ihanan jykevä. Laitan kuvia sisältä, kunhan saadaan edes vähän siivottua.  

Ensimmäinen vessanpönttökin on laitettu kiinni. Tää on kyllä juttu, mikä olisi pitänyt olla alusta asti. (Siis jokin ulkovessa tms.) Mutta onneksi se nyt on! 

Sain eilen vähän kurinpalautusta rakkaalta mieheltäni, kun olin vähän tilannut tiiliä. Rakennusvinkkinä; ihan kerran laskettu "vara" riittää, ei tarvi tuplata. Jos joku siellä päässä tietää jonkun, joka tarvis, niin ei muutakun viestiä tulemaan niin tehdään edulliset kaupat! 

Talli on kyllä hieno, kun säät loppuivat maalaukselta. Hienosti loistaa kaksivärisenä, mutta loistakoot nyt. Kyllä se ensikesänä siitä värjääntyy harmaaksi, kuten talokin. 

Eilen oli kyllä ihan mielettömän kaunis päivä, teki taas hyvää auringonpaiste ja lumen välkehdintä. Jotenkin ehti mennä jo niin tunteisiin toi pimeys, mutta just sopivasti kun sai kouluhommat hoidettua, tuli myös vähän valoa. Illalla täytyis mennä raksalle siivoilemaan ensiviikkoa varten, mutta pitää odotella että R kotiutuu metsältä. Vaikka kirstun pohja alkaa uhkaavasti häämöttää, niin silti on aika hyvä mieli nyt. Syksyllä kohdatuista vastoinkäymisistä pystyttäjäfirman kanssa on päästy yli ja niistä lisää myöhemmin, kun jaksan asiaan palata. Talo alkaa valmistua ja pian päästään muuttamaan omaan kotiin. 

Ihanaa ensimmäistä adventtia. Palaillaan!