Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2018.

Tuore mestari

Kuva
Tänään meillä oli juhlapäivä, kun Rikun parin vuoden uurastus vihdoin palkittiin. Monta reissua Tampereelle, monenlaista hulabaloota lastenhoitojärjestelyissä. Lukemattomia hiusten haromisia tehtävien kanssa. Kilometrin pituinen (noin niinkuin vähintään) lopputyö. Lopuksi näyttö työpaikalla. Koko aamun katselin puhelinta hermona ja odottelin että koska se piippaa. Puoliltapäivin tuli tieto, että loppunäyttö oli mennyt läpi ja mies näin ollen lopullista todistusta vaille voimalaitosmestari. Saatiin siis mestari tähänkin perheeseen, vaikka mä raksamesun opinnoista luovuinkin. =)  ps. Kun en oo saanut aikaseksi maalata meidän keittiökaappien ylläolevaa pinkkiä seinää, niin luovutin ja ostin nyt sitten siihen mätsäävän kapan. Päivälliseksi sankari sai kermassa haudutettua myskikurpitsaa, parsakaalia, bataattia ja sipulia sekä possun piffiä.  Kakku sai nimekseen "voimalaitosmestarin suklaaunelma". Se on siis nopeasti väännetty kääretorttu (heti kun sain tiedon

Hirvikäristys bataattimuusilla.

Kuva
Hirvikäristys on yks mun lemppariruuista. Tai käristys ylipäätään, voi se olla kauriista tai porosta tai mistä vaan. Mutta onhan siinä vaivaa kun pitää jäistä könttiä veistellä kädet kohmeessa, että ei nyt ihan mikään arkiruoka meillä ainakaan. Ellei sitten oo tehnyt illalla seuraavaa päivää varten yms. Mä välillä kokkailen illalla valmiiksi kun R on iltavuorossa seuraavalle päivälle, kun se on niin inhottavaa alottaa ihan aasta (tietysti riippuu mitä on tekemässä) kun tulee neljän jälkeen päikystä ja koulusta. En kuitenkaan ennakoi samalla tavalla kun R on aamuviikolla ja kotiudutaan kaikki siinä neljän aikaan? Vois petrata siinäkin niin ei tarvis olla nälkäkiukkunen. Hirvikäristysohjeita näytti olevan tosi paljon, joten en nyt sitä ala kirjoittamaan. Omani tykkään haudutella paistamisen jälkeen vähäisessä lihaliemellä varustetussa vesimäärässä, ja reilusti riistamaustetta. Tälläkertaa tein sen ainaisen pottumuusin sijaan bataattimuusia ja kävi kyllä hyvin yhteen lihankin kans

Tutteja oravalapsille

Kuva
Matias sai tutin suuhunsa jo laitoksella ja tutti onkin ollut rakas tuki ja turva. Kun poika tasan vuosi sitten aloitti hoidon, oli tutti vielä hetken kuvioissa. Kun hoitotaipaleessa päästiin alkuun, jätettiin tutti pois päiväsaikaan ja sen sai vain nukkumaan mennessä. Vaikka kaiveli se kaikenmaailman vauvatutteja ties mistä koloista aina välillä suuhunsa. Nyt kun lähdettiin mökiltä lauantaina 25. elokuuta, tutit jäi mökin pihaan kannon päälle odottamaan, että oravaemo hakee ne oravavauvoille.  Mietittiin että kumminpäin tehdään, leikataanko tutti ja sanotaan että se on loppu, vaiko tämä eläinlapsi juttu. Jotenkin se sopi tilanteeseen vaan paremmin ja valittiin eläinlapsi tarina. Ylipäätään halusin että Matiaksella on sen verran ikää, että hänelle voi oikeasti selittää mitä tuteille tapahtui, koska se tutti oli niin kovin rakas.  Noin viikon verran iltaisin tuttia ikävöitiin ja käytiin yhdessä läpi missä tutit ovat. (Ky

Koko perheen metsäretket & toimivat ulkovaatteet

Kuva
  "Metsässä oleskelu vaikuttaa elimistöön jo muutamassa minuutissa:  verenpaine laskee , sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. "  -Kodinkuvalehti  Meidän perheelle metsäretket on kyllä ihan parasta bestiä. Nyt koiran ottamisen myötä ollaan vietetty tosi paljon aikaa metsässä. Lomalla meidän useimiten syöty ruoka oli ehdottomasti makkara, jota ollaan paisteltu niin Rovaniemellä kuin Lapuallakin. Lapualla meidän yksi ihan lempipaikoista on Kultasilmän laavu Ylikylässä. Se on tosi hienolla paikalla kallion päällä. Kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa. Hyvä paikka sieniretkellekkin, ainakin heinä-elokuun taitteessa. Kultasilmälle pääsee talvella kelkallakin, ihan kiva välietappi.   Mutta kuten otsikoinkin, osa onnistunutta kokemusta luonnassaliikkumisesta on oikeanlainen vaatetus. Kun pysyy kuivana ja lämpimänä ja pääsee helposti kyykkyyn, on retkeily mukavaa. Matiaksella on useimiten ihan paras Polarn of pyretin haalari.

Suussasulava telkkäfile

Kuva
Telkkä on sorsien heimoon kuuluva keskikokoinen kokosukeltaja. Telkkä on vilkas ja pirteä lintu, joka on varsinkin muuttoaikoina hyvin valpas ja varovainen. Sen lento on erityisen nopeaa ja linnun lentäessä kuuluu tunnusomainen viuhina. Telkkä nousee vedestä muiden kokosukeltajien tapaan juosten pitkin vedenpintaa.  -Wikipedia  Telkkä ylipäätään on mitä ilmeisimmin melko parjattu lintu, monet esimerkiksi liottavat sitä maidossa yön yli häivyttääkseen makua. Googlettelin vähän lisää aiheesta, mutta kyllä siellä enemmänkin oltiin sitä mieltä, että telkkä käy pataan siinä missä muutkin sorsalinnut. Mikäli ruuanlaittotaitoja löytyy. Nahka telkässä on tiukemmassa kuin muissa ja sen kyllä huomasin  itsekin kun R lintuja nylki. Täällä  oli ihan hyvä vinkki siitä, miten nahkan irrotusta voi helpottaa: " Se täytyy myöntää, että nahka on telkässä tiukemmassa. Yksi erittäin hyvä apuväline on fileerausveitsi. Leikkaan täkkälihat irti rintalastasta nahkoineen ja sipaisen nahkan